?

Log in

Hikipinko · muistelee


Rivejä ulkonäöstä

Recent Entries · Archive · Friends · Profile

* * *
Mä oon vähä kade kaikille jotka heruttelee jossain galtsuis tai myspaceissa. Miksi? Koska jostain syystä haluis itekki. Ja miksei voi. No siksi kun en osaa järkeillä itselleni yhtään hyvää syytä, miksi tekisin niin ja mitä sillä oikeen ajattelisin saavuttavani. Miks mulla olisi tarve rakentaa identiteettiä internetissä tai enhä mä edes kaipaa lisää kavereita ku en ehdi vanhojakaan näkemään tarpeeks. Ylipäätään mä en ehkä oo ihan sisällä tässä innossa nettiverkostoitumisesta.

Enkä ole oikein saanut kiinni siitäkään, miksi sitä haluaa päteä ulkonäöllään. Tärkeä osahan se on identiteettityötä, mutta toisaalta haluaisin maailmaan, missä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa visuaalisella ei olisi niin ylikorostunut osa. Enkä oo hei ees tekopyhä.

Ja koska ulkonäkö(kin) on mulle poliittinen asia, oman henkilökohtaisen visuaalisen järjestykseni kauppaaminen kuvina muille tuntuu jokseenkin sopimattomalta, koska satun sopimaan "normaalin" muottiin.

Mun järkeen menee paremmin läpi ne, jotka haluaa tuoda esiin kuvillaan jotain valtavirralle vaihtoehtoisia tapoja ymmärtää kauneus, tai ulkonäöllään ehkä hehkuttaa jonku aatteen tai alakulttuurin puolesta.
Mut entä minä? Sanoisin, että olen vallan tavallinen taapertaja, johon voi jopa lukea Cosmopolitan-ihanteita, vaaleahiuksinen, pitkä, hoikka. Ei lävistyksiä, ei tatuointeja, korvienki reiät alkaa olla ummessa.
Jos asetan itteni kuviin ja katsottavaksi, tulenko samalla mainostaneeksi heteromatriisin ihanteita siitä, mitä naisen pitää olla ja miltä näyttää? Tulenko asetteaneeksi itseni vain kuvien objektiksi, sille paikalle, mihin minut yritetäänkin koko ajan asettaa? Mistä helvetistä niiden kuvien katsoja saa tietää, etteivät valintani perustu ihanteisiin? Pitäisikö edes värjätä tukka (takaisin) mustaksi todistaakseni jollekin, etten näytä tältä kenenkään muun mieliksi?
Jos nyt ajatellaan että mä laittaisin kuviani esille, ne tuskin toisivat edes ulkonäkökeskusteluun mitään uutta näkökulmaa.


Mistä päästään kysymykseen siitä, MINKÄ HELVETIN takia en vaan sitten voi olla oma itseni ja antaa muidenki olla vaan kaikki pitää aina suhteuttaa johonki mieskatseeseen? En tiedä kumpa vaihtoehto on parempi, se että sopeutuu ihanteina pidettyihin malleihin vai se, että rajoittaa omia haluja ja tekemisiään, ettei AINAKAAN, VAHINGOSSAKAAN tulisi niitä toteuttaneeksi?

Että olenkin nainen ja toimintaani tarkastellaan ehkä useilta tahoilta ensisijaisesti naisen toimintana, saa nyt kyllä loppua tämä alistuminen normeille muodossa tai toisessa. Maailma sais mun puolesta muuttua sellaiseksi, että ihmiset olisivat vaan ihmisiä sukupuolesta ja ulkonäöstä riippumatta. Mä päätin nyt olla vapaa näistä (ehkä itseasetetuista) oletuksista, että olen jotain ulkonäköni perusteella. Stn.

(ok ehkä mua ei silti kuvina netissä ainakaan lähitulevaisuudessa näy, koska sit mä viel ongelmoin toisii ristiriitoja oman työn ja huvin välillä. Nii enkä vieläkään oo keksiny miksi laittaisin kuvia mihinkään muutoin kuin ollakseni narsisti, ja se ei näköjään käy mulle syyksi. Yhyy.)
Current Location:
arabia
Current Mood:
discontent discontent
* * *
* * *
(Deleted comment)
[User Picture]
On July 26th, 2007 11:26 am (UTC), lilimartini replied:
Ehkä sä teet vaan asiasta liian suuren ongelman.

Mulla "taitaa olla" vähän taipumusta sellaseen ;p. Mut pitäähän ihmisellä olla harrastuksia :)
(Deleted comment)
[User Picture]
On July 26th, 2007 02:36 pm (UTC), lilimartini replied:
Kiitsa :)

Huhhuh mitä jurpoja sitä löytyy.. voiskoha sananvapauden rajata vaan niille, joiden äo olis edes plussan puolella?
(Deleted comment)
[User Picture]
On July 27th, 2007 08:02 am (UTC), lilimartini replied:
No huhuh, onni onnettomuudessa kuitenkin. Vaikka kun tietää ja kuulee niistä laumoista seksirikollisia ja pedofiilejä netissä, niin ei kyllä hyvältä kuulosta silti.
Ja voimakkaasti reagoiminen on aina parempi ku ei ollenkaan reaktiota. Kai.
* * *
[User Picture]
On July 26th, 2007 07:06 pm (UTC), ksenja commented:
Öyäh? Siis koet että nyt vaikkis galleriassa kuvan pitäminen on automaattisesti herutusta? Monille se ei ole, onhan glasu nyt kuitenkin lähtökohtaisesti paikka jossa irkkaaja saa naaman. Mua ei ainakaan liikuta pätkääkään mitä joku sunnuntaiagalsuttaja miettii katsoessaan mun kuvia. Typerää ehkä tässä vaiheessa kun mulla ei ole edes aikaa irkata saati halua hakea sieltä uusia tuttavuuksia.

Olen kuitenkin huomannut että galleriassa voin vaihtaa sanasen ihmisten kanssa joita en juuri muuten näe. Kynnys lähteä kirjoittamaan sähköpostia tai vaikka kahville on vaan liian suuri mulle nyt. On kuitenkin kiva välillä käydä moikkaamassa tai tulla itse moikatuksi. Siinä kuvat on ihan toissijainen juttu. Olen tosin sitä mieltä että ehkä tuollaiseen internetkanssakäymiseen ei tarvita kuvia mutta jotenkin ne vaan tekevät kommunikaatiosta vielä iisimmän tuntuista. Ja pääasiassahan siellä ollaan kun ne muutkin on.

Minäkin kehoittaisin miettimään onko kyseessä nyt kumminkaan niin suuri juttu ja keskittymään lähinnä sun omiin motiiveihin tehdä asioita kuin muiden mahdollisiin mielipiteisiin. Vitut niistä! Kannatan kyllä omien motiivien pohdintaa mut joskus on vaan helpompi olla itsekäs.
[User Picture]
On July 27th, 2007 07:50 am (UTC), lilimartini replied:
Öyäh? Siis koet että nyt vaikkis galleriassa kuvan pitäminen on automaattisesti herutusta?

No joo, ehkä se eka lause meni vähän vikaan. En siis ajattele että niin olisi.
Mut lähinnä siis mun mietinnän aiheena oli just mun omat motiivit ja se, millaseen "keskusteluun" ottaisin kantaa ja millä tavalla, ei siis niinkään se mitä joku yksittäinen tyyppi kelaisi mun "puheenvuorosta".Olis helpompi olla itsekäs jos osais päätyy johonki lopputulokseen itsensä kanssa siitä, mitä haluu tehdä, mikä on itselle "oikein".
Mut joo, mulla on mennyt pahasti pahasti hermot omaan jäkittämiseeni kaikkien asioiden suhteen, et kaiken tekemisen pitäisi olla viimeiseen asti perusteltua ja mietittyä. Ei_vaan_jaksa. Ja sitten huomasin, että kaikki aika menee lähinnä siihen jäkittämiseen, ja sitten ei saa ikinä mitään aikaiseksi. Tai silti oon näköjään saanut aikaiseksi jopa hirmu typeriä hommia. Joten se on loppu ny!

[User Picture]
On July 27th, 2007 07:57 am (UTC), ksenja replied:
Niin mä arvelinkin, että omia motiivejasi kelaat etkä niinkään muita. Et niin sanotusti ole sitä tyyppiä. ;)

Tuo on kyllä tuttua, asioiden yliajattelemin en jonka seurauksena jutut jää tekemättä. Mä olen yleensä pitänyt sellaista linjaa että kun asia ei suoraan tunnu olevan vastaan mun arvoja sen on vapaata riistaa mun tehdä. Joskus menee väistämättä vikaan mutta opettelemassahan täällä ollaan.

Vaikea kommentoida tällaiseen muuten kuin kertomalla mitä itse kelaa ja miten itse on tehnyt. Vielä vaikeampaa kun tietää että ei omaa mitään syvempää tietoutta yhtään mistään :D
[User Picture]
On July 27th, 2007 08:06 am (UTC), lilimartini replied:
pettelemassahan täällä ollaan.

Aivan, eikä epäonnistuminen tai toisinaan vikaan meneminen kuitenkaan oo maailmanloppu. Musta on maailman kivointa opetella yhdessä ja kaatuilla välillä! Tylsäähän se olis jos aina kaikki menis ihan putkeen :)

Niin, mut tää entry olikin vähän kirjoitettu siinä toiveessa, että joku vastaisi ja kertoisi omista kelailuistaan saman asian puitteissa, kun mä jäin (taas) junnaamaan samoja ratoja. Kiitokset kun tulit hätiin! Harmi kun sul on kiirusta, olisi ollut kiva nähdä.
[User Picture]
On July 27th, 2007 01:02 pm (UTC), ksenja replied:
Heh, ois tosiaan kiva kun ois aikaa johonkin muuhunkin kuin erinäisiin työjuttuihin. Niiden jälkeen on vaan niin loppu että kaikki sosialisoiminen on ihan liikaa. Tyls. Mut syksyllä, syksyllä. Haluisin taas Schatteniin! Ehkä otan ton äijänki mukaan!
* * *
[User Picture]
On July 27th, 2007 09:16 pm (UTC), vzio commented:
kyllähän sä rakennat netti-identiteettiä livejournalillakin, vaikka ei tässä sitä visuaalista elementtiä ole. itse koen paljon ahdistavampana ja hämmentävämpänä sen mitä mun tekstit kuin kuvat kertoo musta ja siks mun blogi on enimmäkseen friends only. galtsu ja myspace on aika pinnallisia kurkistuksia ihmisiin verrattuna bloggaamiseen. mut sit taas toisaalta, tässä voi taitava tyyppi pitää yllä anonymiteettiä (ja silti kertoa hämmentävän seikkaperäisesti yksityisasioistaan), kun taas kuvat hyvin usein johtaa tunnistamiseen ja joskus jopa kohtaamisiin irl.

luen aina sun juttuja välillä, kiinnostavia pohdintoja naiseudesta jne. en tiedä miltä näytät, mut nyt paljastit vähän siitäkin :)
[User Picture]
On July 28th, 2007 02:14 pm (UTC), lilimartini replied:
Kiitos! Haluaisin kovasti oppia kirjoittamaan sujuvasti ja mielenkiintoisesti, etteivät tekstinpätkät tuntuisi aina niin töksähteleviltä.

kyllähän sä rakennat netti-identiteettiä livejournalillakin

Hmm totta, totta. Enkä tiedä mikä tarve on tätäkään kirjoittaa, mutta kirjoitanpahan silti ;).

Ehkä se juuri kuvien kanssa ongelmointi johtuu siitä, että "naisen kuva" on mulle melko ongelmallinen alue historiansa ja siihen liittyvien valtasuhteiden takia. Jos asetan esille nettiin esimerkiks tekstini, ei mun mieleen edes pälkähdä ajatus siitä, että olisin tuottanut/tullut tuotetuksi tekstin kautta objektin asemaan. Tekstillä on musta myös helpompi käsitellä muita aiheita kuin "uu mulla on uudet kengät". (Vaikka mä fanitan uusia kenkiä! :D)

Ja kuvilla on vaikeaa korostaa itsestään muita puolia kuin ulkonäköä, ja mulle tuotti/aa ongelmia oman ulkonäön korostaminen, kun mietin mihin diskursseihin tulen osallistuneeksi ulkonäölläni/ulkonäön korostamisella.
Ja ennen kaikkea yllämainituista seikoista johtuen.

Kaiken lisäksi mä teen töitä kuvallisuuden parissa usein samankaltaisten teemojen ympärillä, ja ehkä siksi osallistuminen "herutuskuvien" maailmaan tuntuisi jotenki takinkääntämiseltä. Vaikka toisaalta, paras tutkijakaan ei kuvittele olevansa tutkimuskohteensa yläpuolella.


* * *
(Deleted comment)
[User Picture]
On July 28th, 2007 06:44 pm (UTC), lilimartini replied:
Noh, minä lisää sinu ;)
* * *
[User Picture]
On July 28th, 2007 05:04 pm (UTC), fauni commented:
Mielenkiintoinen merkintä, vaikka itse olen katsellut aihetta toiselta suunnalta. Aloin ottaa omakuvia ensimmäisen kerran 11-vuotiaana, ja myöhemmin digiajan mahdollistaessa taloudellisesti järkevän hukkaotostelun, löysin erilaisilla rooleilla leikittelemisen uudestaan. Verkkogallerioiden käyttö alkoi irkkauksen myötä -olen aina vierastanut täyttä anonyymiyttä ja halunnut osoittaa olevani todellinen ihminen joka seisoo sanojensa takana. Myöhemmin kaistanleveyden kasvun muutettua kuvienjaon luonnetta, syntyi mahdollisuus ladata useita erilaisia, kohtuullisen korkealaatuisia kuvia esille. Visuaalisuuden kautta maailmaa hahmottavana halusin tietysti avata persoonallisuuttani hyvinkin lavastettujen mahdollisten maailmojen kautta. (Hitto mitä köyhän naisen Cindy Shermaniutta XD) Missään vaiheessa en ole ottanut koko juttua kauhean vakavasti, poliittisuus liittyy enemmän todellisten ihmisten näkemiseen, myönnän ilahtuvani valtavasti jokaisesta persoonallisesta, virheellisestä ja elävännäköisestä ihmisestä näkemissäni kuvissa, koska kokemaani kuvakulttuuria leimaa plastofiilinen photoshoppaus yhdistettynä melko yksiulotteiseen ihmisyyteen (itseasiassa monia mainoskuvia voisi mielestäni pitää ennemmin digitaalisena taiteena kuin valokuvina, alkuperäisen kuvan ja käsittellyn version välillä kun on niin valtavia eroja, jotka syntyvät maalaamalla sekä kuvattavan pintaa että ääriviivoja.) Omissa kuvissani olen tykännyt leikitellä klassisella pinup/valtavirtaestetiikalla yhdistettynä genreen sopimattomaan ulkonäköön, luoda säröjä ja toisia tapoja olla. Ja toisaalta, monet niistä ovat vain nättejä juttuja, vähän samalla tavalla kuin tykkään jostain asioista konnotaatioista huolimatta ihan vain siksi, että ne miellyttävät silmää niin hemmetisti. Kieltäydyn ehdottomasti pitämästä piikkikorko- ja punatut huulet -mielitekojani paheina ;)

Olen myös viimeaikoina yrittänyt selvittää kantaani esteettisiin valintoihin ja niiden vaikutuksiin; kuten taannoinen tynkäkeskustelu unionin listalla osoitti, aika monille esteettinen kirurgia on vain silikonirintoja ja sitä kautta pahuutta, ja alakulttuurinen kehonmuokkaus musteineen, koruineen ja arpineen vain jotain kummallista, jonka voi tunkea takaisin marginaaliin sen merkitystä miettimättä. Joka tapauksessa, mitä enemmän mietin kehoa ja sen haltuunottoa ja ihmisten esteettisiä valintoja, sitä vaikeampi minun on nähdä mitään kehollis-visuaalista valintaa "pahana" tai vääränä (ja selkeästi ajattelumaailmani saa minut ahdistumaan tuollaisten hölmöjen sanojen käytöstä, sitaateissa tai ilman.) Tuntuu hassulta, että kotiäitiys/uraäitiys tai lapsettomuus/perheellisyys -jakojen kanssa ollaan jo liikuttu siihen suuntaan, että yksilölliset valinnat eivät automaatisesti herätä paheksuntaa kuin pahimmissa jäärissä, ja esimerkiski
perinteisen patriarkaalinen avioliittokin on jo kosher. Vaan mitä tapahtuukaan kun siirrytään kauneuden/kauneuskäsitysten maailmaan; estetiikan tavoittelu (oli se sitten alakulttuurista tai ei) on turhaa pinnallista hömppää, aivottomien kanojen miehenmiellyttämistä. Ja mikäli käy niin hirveästi, että omat ulkonäköihanteet (tai ruumiinmuodot!) osuvat ratkaisevissa kohdissa yhteen valtavirran kanssa, niin kysehän ei voi olla omasta vapaasta valinnasta, vaan aivopesusta ja säälittävästä uhriasemasta. Nainen saa kyllä kaikessa rauhassa valita kotiäitiyden (jos vain ilmaisee kyseenalaistaneensa valintansa ensin), mutta ulkonäöstääm kiinnostunut nainen on automaattisesti tietämätön raukka. Ja toisin kuin perinteiset perheinstitutiot joiden rajoja voidaan venyttää ja neuvotella, estetiikan maailma on jollain mystisellä tavalla lopullisesti valtasuhteiden vääristämä. Jep jep, logiikka on mielenkiintoinen asia.

Tähän voisi lisätä vielä iänikuista pohdintaa siitä, miksi tietyt kauniina pidetyt ominaisuudet yhä pitää kätkeä (hoikan pukeutua säkkiin, rintavan vältellä avonaisia kaula-aukkoja) sekä omilta että muilta, ja miksi ihmeessä klassiseen poikatyttölookkiin sonnustautuminen ja tietynlaisen indiemuodin seuraaminen on vallan sallittua, mutta feministibileissä ei sovi näyttäytyä femme fatalena. Vaan tulvahdanpa näistä joskus oman journalini puolelle, kunhan jaksaisin.
[User Picture]
On July 29th, 2007 08:44 am (UTC), lilimartini replied:
Törmäsin samaiseen tynkäkeskusteluun listalla aikanaan, ja se kyllä antoi miettiminen aihetta. Tavallaan olin erittäin samaa mieltä johtopäätökset kanssa, ettei mitään kehollis-visuaalista valintaa kuten silikolirintoja voi pitää ilmaisuna alistumisesta johonkin, mihinkään. Idiotismiahan se olisi, ruveta väittämään että toisen henkilökohtainen kehollinen valinta on toista parempi.

(Jotenkin kierosti kuitenkin ajattelen, että silikonirintojen tms. "hyväksyminen" esteettisenä valintana johtaisi siihen, että kauneusihanteista ja niiden seurauksista (mihin lasken mm. silikonirintojen yleisyyden) puhuminen pitäisi lopettaa. Että siinä olisi taustalla joku kuningaskuluttaja-usko, että ihminen on tarpeeksi fiksu tekemään omat valintansa, tekemään omat esteettiset päätöksensä oman kehonsa suhteen ulkoisista vaikutteista vapaana ja siitä johtuen kritiikki esmes. mainoskuvastoa kohtaan voitaisiin painaa villaisella. Vaikka eihän sen hyväksyminenkään, ettei biologisia sukupuolia olisi, johtaisi sukupuolittuneista palkka-eroista puhumisen lakkauttamiseen. Mutta tämä on nyt jo aika off-topic.)


Vaan mitä tapahtuukaan kun siirrytään kauneuden/kauneuskäsitysten maailmaan; estetiikan tavoittelu (oli se sitten alakulttuurista tai ei) on turhaa pinnallista hömppää, aivottomien kanojen miehenmiellyttämistä.

Niinpä. Mutta tässä kohtaa voisin sanoa, että ongelmoin pahasti koko estetiikan tavoittelua pelkän estetiikan takia, mutta lasken mukaan myös miehet. (Tiedän että itse puhuin naiskuvasta jnejne joten sitä ei oikein mistään voinut arvata.) Mutta siinä on tosiaan se ero, että ulkonäöstään kiinnostuneista naisista puhutaan eri äänenpainoin kuin miehistä.

En siis tiedä, mitä muuta estetiikan tavoittelu pelkän estetiikan vuoksi on mielestäni, paitsi "turhaa pinnallista hömppää". Jos se nyt ei kerta ruoki ketään tai pelasta sademetsiä. Mutta onko se sitten niin vaarallista, että yksi puoli ihmisestä voisi pitää pelkästä "pinnallisesta hömpästä", riippumatta siitä, onko siinä hömpässä mitään poliittisesti arvokasta? Ei kai sitä ole pakko murjottaa koko ajan ja tehdä vain ikäviä juttuja ollakseen ihan hyvä ihminen? Taidan olla langennut siihen ansaan, että ajattelen itseni pystyvän olemaan joko pinnallinen tai syvällinen, (yhdessä nää sanat saa muuten aikaan teini-ikä-mietintänostalgiaa) mutta en molempia samaan aikaan. Ja huom, tämä idiotismi kohdistuu vain muhun itseeni, jostain kumman syystä muut ihmiset ovat päässäni paljon vapaampi tästä luokittelusta.

(Siihen, minkä takia minulle on vaikea "hyväksyä" estetiikan tavoittelua sen itsensä takia, yhdistyy varmasti jotenkin lähestymistapani nykytaiteeseen, jolta toivon jotain muuta kuin kauneudentavoittelua, kriittisyyttä ja jotain älyyn vetoavaa. Ja sitten olen vain laajentanut tämän olettamuksen kaikkiin muihinkin kuvallisen alueisiin, enkä vain osaa lopettaa.)

Toivottavasti tulvahdat pian, odotan pääseväni lukemaan/pohtimaan aihetta lisää :).
* * *
On September 6th, 2007 05:34 pm (UTC), triiza commented:
Heippa! Saako lisätä kaveriksi? :)
-Tanja/Zalida
[User Picture]
On September 6th, 2007 07:13 pm (UTC), lilimartini replied:
heips. toki!
* * *

Previous Entry · Leave a comment · Share · Next Entry